sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Suomiviikonloppu: koirahierontaa ja jäälenkkejä

Kirjoittelen Tallinkin iltalaivalta. Seurana läppäri ja cappuchino pahvimukissa. Nokka kohti Tartoa ja ihana viikonloppuloma Naantalissa rakkaan luona taas takana. Rantauduin Suomeen torstai-iltana.

Tallinnan valot näkyy jo

Viron talvimaisemia

Tien päällä

Perjantaina J:n työpäivän aikana oltiin ahkeria Lucan kanssa. Ehdittiin käydä pitkä aamulenkki lähimetsässä ja luin vähän ensi viikon parasitologian välitenttiinkin, ennen kuin lähdettiin ajamaan Kaarinaan mun Koirakissaklinikan työkaverin luokse. Olin varannut Lucalle ajan hierontaan. Lucalla on ollut lennokas ravi ja hyvä "takapotku", joka on viime aikoina jäänyt näyttelykehissä näkemättä. Olin yrittänyt ratkaista ongelmaa näyttelytreenillä ja eri juoksutustavoilla, siinä onnistumatta. Hieroja oli vielä kokeilematta.

Luca oli työkaverini hierottavana noin tunnin, käytiin läpi koko koira. Hetken jännitettyään Luca rentoutui tilanteeseen. Niskasta ja selästä löytyi muutamia pieniä jumeja, "elämisen jälkiä" vilkkaalla koiralla. ;) Muutoin lihaksisto oli sileä ja irtonainen kuten nuorella koiralla kuuluukin. Mutta: reisiin asti kun päästiin niin löytyihän se jumi sieltä! Lucan molemman puolen nivusten ja etureisien lihakset ovat jumissa ja kipeät. Luultavasti lihasjumin on aiheuttanut jokin yksittäinen venähdys: lihas on kipeytynyt ja Luca on alkanut varoa takajalkoja, mikä on jumiuttanut lihakset. Mielenkiintoista oli, että jumit olivat todella paikalliset, vain muutamassa tietyssä lihaksessa. Esimerkiksi lannerangasta ei löytynyt jumeja, mikä oli sinänsä helpottavaa. Syy Lucan lyhyeen taka-askeleeseen siis löytyi, ja kuntoutus on aloitettu. Sovimme työkaverini kanssa, että käydään tämän kevään aikana säännöllisesti hieronnassa. Lisäksi sain Lucalle kotiin hieronta- ja venytysohjeita. Loppupäivän Luca olikin, aivan kuten minäkin aina hieronnan jälkeen, erittäin väsynyt ja hieman jäykkä.

Hieronnasta ajoin Raisioon Koirakissaklinikalle tapaamaan klinikan omistajaa ja moikkaamaan työkavereita. Allekirjoitin kesätyösopparin (kyllä, työskentelen KKK:lla hoitajana myös ensi kesänä! :)) ja juteltiin vähän työaikatauluista, lomatoiveista, klinikan uudesta tilanteesta. Koirakissaklinikka on ensimmäisenä Suomalaisena pieneläinlääkäriasemana liittynyt Ruotsalaiseen Djursjukhusgruppeniin. Ainakaan toistaiseksi tämä ei tule vaikuttamaan arkipäivään klinikalla, mutta avaa lisää uusia koulutusmahdollisuuksia meille. :)

Lauantaina vierailtiin J:n porukoilla Rymättylässä. Ohjelmassa oli verkkokalastusta ja päivällinen. Niin ja Lucan sekä talon kolmen kissan ensimmäinen kohtaaminen! Luca kirmaili edellisen päivän hieronnasta toipuneena hippulat vinkuen jäällä, juoksi verkonmerkkien välillä ja ihmetteli verkosta saatuja kaloja. :D Talolla Luca ja kissat Benjamin, Kaapo sekä Topi tutustuivat ensin turvallisesti ikkunalasin läpi toisiaan pällistellen. Sitten kissat laskettiin ulos ja otettiin koira sisään nuuskimaan hajuja. Kissat otettiin sisään sitä mukaa kun tulivat ulko-ovelle jonottamaan. Yksi täpärä tilanne sattui Kaapon ja Lucan välillä, ja vähän tuli kissantassua naamaan. Luca onneksi oppi ensimmäisestä kerrasta, että kissoihin on syytä pitää hieman etäisyyttä, ja vahingoilta vältyttiin molemmin uolin. ;) Luca oli myös niin naatti jääretkestä verkoille, ettei pian jaksanut välittää enää lainkaan kissoista, jotka sen sijaan kävivät vuorotellen keittiön oven suussa ihmettelemässä koiraa.

Kaapo, Benjamin ja Topi

Saatiin vielä kotiinviemisiksi kaksi kuhaakin, jotka paistettiin tänään, nams! Tänään käytiin myös päivälenkillä Naantalin rannassa ja jäällä. Aurinko paistoi kirkkaan siniseltä taivaalta ja lämmitti, pikkulinnut sirkutteli jo puissa. Tuli ihanan keväinen fiilis vaikka on vielä lunta ja pakkasta! :) Siitä voimia jatkaa taas uuteen kouluviikkoon...

Aurinko! <3 :)

tiistai 12. helmikuuta 2013

Vuosi 2013 korkattu

Joulu"loma" tuli ja meni, tammikuun tentitkin onneksi jo meni (läpi) ja nyt aloitellaan (jo!) kolmatta kevätlukukautta Tartossa. Tänä keväänä pakerramme siemennyksen, epidemiologian, virologian, patoanatomian (kyllä, edelleen), parashitologian, elintarvikehügienian ja kansanterveyden, kliinisen farmakologian sekä kirurgian parissa.

Lukukauden ensimmäinen koulupäivä 28.1. alkoikin kotoisasti siemennyksen praksalla: Määrjan navetalle, haalarit, turvakumpparit, essut ja siemennyshanskat päälle, lehmän metsästystä korvanumeron perusteella pitkin pihattoa, ja loppu praksa vuorotellen käsi lehmän peräsuolessa kohdunkaulaa, "bifurkatsioonia" eli kohdunkaulojen jakautumiskohtaa sekä munasarjoja etsiskellen ja analysoiden. Tänään oli kolmas siemennyksen praksa, ja uskomatonta kyllä tuntuu että asiat siellä lehmän takamuksessa alkaa pikkuhiljaa löytymään ja selkiytymään,  aina välillä... ;)

asian ytimessä

Olemme Lucan kanssa korkanneet myös uuden näyttelyvuoden. Aloitimme Turun kansainvälisellä näyttelyllä 19.1.2013. Ensimmäinen kerta valioluokassa! :D Luca kävi näyttelyitä varten trimmissa tuttuun tapaan Tarja Kallströmin luona Lahdessa. Turkuun oli ilmoittettu 15 vehnää. Sijoituimme valioluokan kolmansiksi, SA jäi saamatta meiltä ja monelta muultakin tiukan norjalaistuomarin Petter Fodstadin arvostelussa. Näyttelypäivä oli kuitenkin mukava ja oli kiva tavata vehnätuttuja kehän laidalla pitkästä aikaa. :)


Luca seuraa näyttelyn hälinää trimmipöydällä

Valioluokan urokset arvostelussa


lässytystä aka fiiliksen ylläpitoa kehässä ;)

Viime viikonloppuna 9.-10.2. pyörähdimme Valmierassa Latviassa kahdessa kansallisessa näyttelyssä. Matkassa mukana olivat opiskelukaverini A ja J, sekä villis Dina ja tolleri Helmi. Molemmille päiville oli ilmoittautunut neljä vehnää. Lauantaina tuomarina oli tsekkiläinen Leoš Jančik, jonka mieleen olivat ilmeisesti Lucaa kevytturkkisemmat vehnät. Tuloksena ERI, SA, PU2. Itseäni ilahdutti kuitenkin maininta "koira on valmisteltu hyvin näyttelyyn" maininta arvostelun lopussa. :)

Sunnuntaina vehniä tuomaroi kroatialainen Dubravka Reicher, myös tällöin tuloksena ERI, SA, PU2. Arvostelu oli sunnuntainakin erinomainen lukuunottamatta huomautusta hieman villavasta turkista. Lucan turkki on parantunut laadultaan paljon ahkeran pesemisen ja kampaamisen tuloksena, mutta kehittyy vielä. Latvian serti jäi tältä reissulta uupumaan. :(

Yövyimme lauantai-sunnuntai yön Avoti-lomakeskuksessa aivan Valmieran keskustan ulkopuolella. Vuokraamamme kaksikerroksinen mökin puolikas maksoi 45e/yö kolmelta ihmiseltä koirineen. Mökki oli siisti, tilava ja sisälsi oman saunan. Koiristakaan ei peritty lisämaksua (vaikka hakkuivatkin lomakeskuksen pitäjän lyttyyn)! :)





paras uros -kehä

Ennen paluumatkaa Tartoon päästimme koirat purkamaan paineita puistoon, joka osoittautuikin Valmieran kaupungintalon tai jonkin vastaavan "tärkeän rakennuksen" pihaksi. Noh, onneksi oli sunnuntai ja pulju oli tyhjillään. ;) Koirat tykkäsi!



Dinaa karkuun ;)

 <3