Joulunajan kuvasaldoa

Joulun juhlapyhät ovat ohi ja edessä on pikkuhiljaa paluu arkeen. On ollut ihanaa voida asettua muutamaksi päiväksi aloilleen uhraamatta ainuttakaan ajatusta opiskeluille tai muille kiireille ja velvollisuuksille. Nauttia hyvästä ruoasta ja seurasta. Ja pakko mainita, että täällä kokkaillessa tiskikone on ollut aika luksusta hih. Tässä muutama otos aattoillalta.

joulupöytä

kattaus

kummitädin taiteilema voiruusuke

Veetu avaa lahjoja turvassa pöydän alla :)

Tarkoitukseni oli vierailla tammikuun alussa Lucan kasvattajan luona Laihialla, jossa Luca olisi samalla trimmattu, mutta kiireinen tenttiaikatauluni estää vierailun toteutumisen. Olin kuitenkin päättänyt saada Lucalle ammattilaisen tekemän trimmin. Niinpä ajoimme tänään Lahteen, jossa vehnäkasvattaja Tarja Kallström (kennel Musca-Rosan) loihti Lucalle uuden ilmeen. Äidin karvapallosta kuoriutui niin komea poika! Trimmikone, jolla ajettiin korvat ja kaula, oli Lucasta kovin pelottava surinoineen, mutta konetöiden jälkeen Luca rauhoittui ja jaksoi olla trimmipöydällä suht hyvin. Mitä nyt vähän piipitteli tylsyyttään välillä. Oli mukavaa katsella ammattilaista työssään ja sain myös paljon hyviä vinkkejä Lucan paksun turkin trimmaamiseen kotona. Trimmin jälkeen Luca pääsi hetkeksi leikkimään Tarjan portugeesin Rubenin kanssa, eikä olisikaan millään malttanut lähteä kotiin. Kotimatkan poika sitten nukkuikin sikeästi. :)

Tarjalle suuret kiitokset hienosta trimmistä! "Ennen" kuvat jäi ottamatta, enkä olisi niitä kehdannut julkaistakaan (uskomatonta minkä määrän turkkia pieni vehnä voi kasvattaa kahdessa kuukaudessa!), mutta tässä läähättävä lopputulos. ;)

toinen puoli valmistumassa

valmis!

Joulutervehdys

Joulussa
Kutsu kuunnella rauhaa
Pysähtyä ja löytää


Metsässä lumihiutaleiden hiljaisuus
Kiirehtimättä leijuvat iloaan

Kello on yli puolenyön. Viimeiset ruoka- ja lahjahankinnat on tänään tehty, talo siivottu, kuusi tuotu sisään ja koristeltu. Piparit, leivonnaiset ja muut herkut valmistuivat jo aiemmin viikolla. Kipaisen vielä ennen nukkumaanmenoa jakamaan naapureiden kortit postilaatikkoihin. Naapurustomme jonkinlainen perinne, että joulukortit naapureilta löytyvät postilaatikosta aattoaamuna ja lähimpien kesken vaihdetaan pienet lahjat. 

Yön pimeydessä sähkökynttilät ikkulaudoilla ja oikeat pöydillä loistavat kauniisti. Koristeet kimmeltävät niiden valossa. Talo on hiljainen. Huomenna aikainen herätys viimeisiin valmisteluihin ennen joulunviettoon rauhoittumista. 

Oikein hyvää ja rauhallista joulua teille kaikille!

toivottavat Katja, Veetu ja Luca

Keittiön kaapeista

Tervehdys vaihteeksi Läänemeren aka Itämeren pohjoisrannalta. Tämä tartolainen on kotiutunut muutama päivä sitten onnistunesti joululomalle Suomeen. Kotimatka sujui joutuisasti, kun sain matkaseuraksi opiskelukaverini ja tämän Hipsu -koiran. Ajokeli nyt oli vaihteleva ja laivakin vähän keikutti, mutta mitä pienistä, kotiin saakka päästiin turvallisesti. Kuten arvata saattaa, koirat "friikahtivat" kotiin tulostani ja erityisesti Luca oli revetä liitoksistaan.

Pojat tulevat nykyään mainiosti toimeen, vaikka kesällä ottivat muutamia kertoja yhteen. Mitä nyt hiippailevat varastelemaan toistensa luita ja leluja aina kun silmä välttää. Pihalle ja takaisin sisään on aina pakko päästä yhdessä ja aidatulla pihalla onkin hyvä juosta rallia peräkanaa keppien ja lelujen innoittamana. ;) Välillä pitää vähän jarrutellakin poikien touhuja, kun Veetun pian yksitoistavuotias selkä ei oikein kestä noin hurjaa menoa. Pappa pääseekin välillä yksinään käpöttelemään ja haistelemaan pihalle Lucan piipitellessä sillä välin eteisessä ja luoden loukkaantuneita katseita minuun. Veetulla on myös jemmassa kipulääkettä, jota se saa silloin tällöin selän kipukohtauksen yllättäessä. Tuntuu, että kunhan muistaa hieman vahtia poikien menoa, on Lucalla positiivinen vaikutus Veetuun. Nuorukaisen innokas seura aktivoi ja vetreyttää vanhusta. :)

pehmolelu varas

Nämä muutamat päivät, jotka olen ehtinyt viettää Helsingissä, ovat kuluneet nopeasti. Syöden, leväten, kotona perheen ja koirien kanssa sekä kavereita tavaten. Kävin myös Porvoossa Petenkoiratarvikkeessa ostamassa omien ja tuttavien koirille jouluherkkuja. Ennen joulua olisi tavoitteena vielä trimmata molemmat vehnäpojat joulukuosiin. Eilen suostuin ystäväni maskeerausmalliksi hurjaan zombie lookiin. Maskeeraus kesti kaksi tuntia ja sen poisto lähes yhtä kauan kiitos lateksimaalin. :D Kokemus oli hauska ja tarjosi samalla hyvän tilaisuuden jutella pitkästä aikaa.

Ja nyt, kun ruokahalunne varmasti heräsi tuon kuvan myötä, pomppaan vielä hetkeksi keittiöaiheisiin. Koska meillä on parhaillaan menossa "kaapit tyhjiksi" operaatio jouluruokien mahduttamiseksi, kokkailin tänään kaappien kätköistä löytämistäni aineksista pikantin pastakastikkeen, joka oli nopea tehdä ja erinomaisen maukas. Tästä ei pitänyt tulla ruokablogi, mutta näköjään jaan silti taas reseptisisältöisen blogitekstin heh.

                                     

                                              Texmex pastakastike:

                                              oliiviöljyä paistamiseen

                                              400g jauhelihaa

                                              1 sipuli silputtuna

                                              1 punainen paprika

                                              mausteet:

                                              suolaa, mustapippuria

                                              valkopippuria, paprikajauhetta,

                                              currya, inkivääriä, soijaa,

                                              tabascoa, punaista currytahnaa

                                              2rkl vehnäjauhoja

                                              500g (~3,5dl) paseerattua tomaattia

                                              n. 1dl ruokakermaa

                                              oliiveja viipaloituina

                                              lisukkeeksi täysjyväspagettia

Resepti on helposti muunneltavissa ainesosien sekä mausteisuuden suhteen ja toimii varmasti myös kanalla tai soijarouheella. Ruokakerma ei ole välttämätön, mutta pehmentää mielestäni kivasti makua. Oliivit eivät ole sellaisenaan suurta herkkuani, mutta päätin kokeilla ja sopivat tähän kokonaisuuteen hyvin. :) Koristeluun hain pihan perältä kasvihuoneesta nipun persiljaa, joka on uskomatonta kyllä edelleen voimissaan kiitos leudon "talven".

Vielä ennen joulua missoni on napata pojista jouluinen yhteiskuva ja postata se tänne. Saa nähdä miten käy, kun eivät oikein ole linssiludeja kumpikaan. ;) Nyt tähän loppuun kuitenkin muutama jouluinen kuva Tartosta viime viikolta.

Raatihuoneentorin joulukuusi

upea Tarton Yliopiston päärakennus