Kertausta kesältä

Huiman monta kuukautta päässyt vierähtämään edellisestä postauksesta! :O Lienee aiheellista kerrata hieman tärkeimpiä tapahtumia. Kesä kului liioittelematta täysin töiden merkeissä. Suurkiitos Koira-Kissaklinikan henkilökunnalle, teidän kanssanne oli mahtavaa oppia ja työskennellä! Työporukalla ja ilmapiirillä todella on suuri merkitys viihtyvyyteen ja työssäjaksamiseen. Klinikan henkilökunta oli todella osavaa ja jaksoi aina tarvittaessa auttaa ja opastaa. Potilaita riitti jonoksi asti koko kesän, ja ylityötuntejakin kertyi. Teinpä yhden yöpäivytyksenkin, kun sakemannin "raatelema" bordercollie haluttiin jättää leikkauksen jälkeen yöksi seurantaan. Pidin klinikan asenteesta hoitaa kaikki potilaat mahdollisuuksien mukaan. Henkilökunta antoi aikansa ja voimavaransa jäädessään tarvittaessa ylitöihin, lääkärit tekivät ylimääräisiä leikkauksia välillä työpäivän jälkeenkin ja kaikki akuutit hätätapaukset pyrittiin aina ottamaan sisään. "Kun hätä on suurin, ei kelloon voi katsoa." Todellista omistautumista! :)

Kesän aikana opitun perus klinikkatyön lisäksi näin erikoisempiakin toimenpiteitä. Näistä muun muassa kahta lääkäriä vaatinut ranskanbulldogginartun ektooppisen ureterin korjausleikkaus (eli virheellisesti emättimeen liittynyt virtsanjohdin siirrettiin ja kiinnitettiin virtsarakkoon). Myös klinikan omistajan Eva Einola-Koposen suorittamat lukuisat silmä - ja murtumaoperaatiot (ja niissä käytettävät välineet, huh!) olivat mielenkiintoisia. Valvoin myös anestesiaa muutamassa endoskoopilla tehdyssä tähystyksessä. Klinikan uuden endoskoopin kuvanäkymä siirtyi suoraan ruudulle, joka mahdollisti myös operaation seuraamisen ja opettamisen tähystystä tehdessä. Oli tavattoman mielenkiintoista nähdä ruuansulatuskanavaa ja sen patologioita käytännössä. "Metsästimme" kultaisennoutajan nenäontelosta mahdollista vierasesinettä/kasvainta ja teimme maha- sekä perä- ja paksusuolitähystyksiä, usein koepaloja ottaen.

Tähystys

Kesän loppua kohden osaamisen karttuessa sain enemmän vastuuta ja pystyin työskentelemään itsenäisemmin. Kanyloin, otin verinäytteitä ja röntgenkuvasin, rauhoitin potilaita ja valmistelin ne toimenpiteeseen, intuboin... Opin mitä välineitä (esim. millainen terä, mitä lankaa) mihinkin operaatioon käytetään ja miksi, ja myös jotakin hyvistä leikkaustekniikoista ja periaatteista. Potilastapauksia seuratessa yleisimmin käytetyt lääkeaineet tulivat hieman tutuiksi. Tikkien ompeluakin tuli harjoiteltua eräänä hiljaisempana työpäivänä, tosin vielä ihan vain vaahtomuoviin. :D Viimeisellä työviikolla otimme Lucasta viralliset lonkka- ja kyynärkuvat kennelliitolle ja samassa rauhoituksessa poistin Lucalta hammaskivet ultraäänilaitteella. Lucan kuvat tulivat takaisin A/A ja 0/0 tuloksilla, jee!! Nyt voimme jatkaa agilitya ja jalostussuunnitelmia hyvillä mielin. :)

Röntgenkuva kyynärnivelistä, 0/0

Röntgenkuva lonkkanivelistä, A/A

Myös Veetu kävi klinikallamme potilaana kesän aikana. Vanhempani huomasivat ettei Veetu oikein enää istunut mielellään, ja havaitsivat tarkemmin tutkiessaan Veetun toisen kiveksen suurentuneen. Suurentunut koko viittasi kiveskasvaimeen ja Veetu kastroitiin klinikalla elokuussa. Ennen leikkausta Veetun veriarvot, sydänäänet ja yleiskunto todettiin ikään nähden erinomaisiksi, itse anestesia ja operaatio sujuivat hyvin. Toimin itse anestesiavalvojana, vaikka vähän jännitti oman (vanhan) koiran operaatio. Veetu heräsi hyvin ja pääsi ja samana iltapäivänä kotiin. Eniten ei suinkaan tuntunut häiritsevän leikkaushaava, vaan muovikauluri, jota Veetu-parka joutui pitämään haavan nuolemisen estämiseksi. ;) Kives lähetettiin Patovet laboratorioon tutkittavaksi, kasvain oli onneksi hyvänlaatuinen hormonaalinen kasvain, joka saatiin kokonaan poistettua.

Muutoin Veetu vietti kesänsä suurelta osin vanhempieni kanssa mökillä Itä-Suomessa. Itse ehdin käymään omalla mökillä vain kerran koko kesän aikana. Ajettuja kilometrejä (Naantali-Rantasalmi-Naantali) kertyi sinä viikonloppuja yhteensä vaatimattomat 1200. Rantasalmi -viikonloppu oli kaiken reissaamisen arvoinen. Aika vierähti liian nopeasti saunomisen, hyvän grilliruuan ja perheen parissa sekä kauan kaivattuja ystäviä tavaten. <3 Veetulla ja Lucallakin oli mukava ja sopuisa jälleennäkeminen.

Puutarha-apulaiset istutuksen äärellä.

Juhannus ja aika moni muu kesäviikonloppu tuli mökkeiltyä vähän lähempänä, Rymättylän merimaisemissa. Saimaa vaihtui Suomenlahteen, tärkeintä että on vettä! Helsingissä syntyneenä ja kasvaneena en oikein osaisi elää "vedettömässä" kaupungissa. Tartossakin onneksi virtaa kaupungin läpi Emajõgi! :)

Loppuun kesäkuvia. :)

Vanha aittarakennus

Veetu 11-v mökkeilee

Rantasalmen kesäparatiisi

Ei kesää ilman mmmmustikkapiirakkaa