Tallinnan valot näkyy jo |
Viron talvimaisemia |
Tien päällä |
Perjantaina J:n työpäivän aikana oltiin ahkeria Lucan kanssa. Ehdittiin käydä pitkä aamulenkki lähimetsässä ja luin vähän ensi viikon parasitologian välitenttiinkin, ennen kuin lähdettiin ajamaan Kaarinaan mun Koirakissaklinikan työkaverin luokse. Olin varannut Lucalle ajan hierontaan. Lucalla on ollut lennokas ravi ja hyvä "takapotku", joka on viime aikoina jäänyt näyttelykehissä näkemättä. Olin yrittänyt ratkaista ongelmaa näyttelytreenillä ja eri juoksutustavoilla, siinä onnistumatta. Hieroja oli vielä kokeilematta.
Luca oli työkaverini hierottavana noin tunnin, käytiin läpi koko koira. Hetken jännitettyään Luca rentoutui tilanteeseen. Niskasta ja selästä löytyi muutamia pieniä jumeja, "elämisen jälkiä" vilkkaalla koiralla. ;) Muutoin lihaksisto oli sileä ja irtonainen kuten nuorella koiralla kuuluukin. Mutta: reisiin asti kun päästiin niin löytyihän se jumi sieltä! Lucan molemman puolen nivusten ja etureisien lihakset ovat jumissa ja kipeät. Luultavasti lihasjumin on aiheuttanut jokin yksittäinen venähdys: lihas on kipeytynyt ja Luca on alkanut varoa takajalkoja, mikä on jumiuttanut lihakset. Mielenkiintoista oli, että jumit olivat todella paikalliset, vain muutamassa tietyssä lihaksessa. Esimerkiksi lannerangasta ei löytynyt jumeja, mikä oli sinänsä helpottavaa. Syy Lucan lyhyeen taka-askeleeseen siis löytyi, ja kuntoutus on aloitettu. Sovimme työkaverini kanssa, että käydään tämän kevään aikana säännöllisesti hieronnassa. Lisäksi sain Lucalle kotiin hieronta- ja venytysohjeita. Loppupäivän Luca olikin, aivan kuten minäkin aina hieronnan jälkeen, erittäin väsynyt ja hieman jäykkä.
Hieronnasta ajoin Raisioon Koirakissaklinikalle tapaamaan klinikan omistajaa ja moikkaamaan työkavereita. Allekirjoitin kesätyösopparin (kyllä, työskentelen KKK:lla hoitajana myös ensi kesänä! :)) ja juteltiin vähän työaikatauluista, lomatoiveista, klinikan uudesta tilanteesta. Koirakissaklinikka on ensimmäisenä Suomalaisena pieneläinlääkäriasemana liittynyt Ruotsalaiseen Djursjukhusgruppeniin. Ainakaan toistaiseksi tämä ei tule vaikuttamaan arkipäivään klinikalla, mutta avaa lisää uusia koulutusmahdollisuuksia meille. :)
Lauantaina vierailtiin J:n porukoilla Rymättylässä. Ohjelmassa oli verkkokalastusta ja päivällinen. Niin ja Lucan sekä talon kolmen kissan ensimmäinen kohtaaminen! Luca kirmaili edellisen päivän hieronnasta toipuneena hippulat vinkuen jäällä, juoksi verkonmerkkien välillä ja ihmetteli verkosta saatuja kaloja. :D Talolla Luca ja kissat Benjamin, Kaapo sekä Topi tutustuivat ensin turvallisesti ikkunalasin läpi toisiaan pällistellen. Sitten kissat laskettiin ulos ja otettiin koira sisään nuuskimaan hajuja. Kissat otettiin sisään sitä mukaa kun tulivat ulko-ovelle jonottamaan. Yksi täpärä tilanne sattui Kaapon ja Lucan välillä, ja vähän tuli kissantassua naamaan. Luca onneksi oppi ensimmäisestä kerrasta, että kissoihin on syytä pitää hieman etäisyyttä, ja vahingoilta vältyttiin molemmin uolin. ;) Luca oli myös niin naatti jääretkestä verkoille, ettei pian jaksanut välittää enää lainkaan kissoista, jotka sen sijaan kävivät vuorotellen keittiön oven suussa ihmettelemässä koiraa.
Kaapo, Benjamin ja Topi |
Saatiin vielä kotiinviemisiksi kaksi kuhaakin, jotka paistettiin tänään, nams! Tänään käytiin myös päivälenkillä Naantalin rannassa ja jäällä. Aurinko paistoi kirkkaan siniseltä taivaalta ja lämmitti, pikkulinnut sirkutteli jo puissa. Tuli ihanan keväinen fiilis vaikka on vielä lunta ja pakkasta! :) Siitä voimia jatkaa taas uuteen kouluviikkoon...
Aurinko! <3 :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti