Saavuimme sunnuntai-iltana takaisin kotiin, jossa meitä odotti vanhempi vehnäherramme Veetu. Veetu juoksi iloisesti pihaan vastaan, mutta teki äkkipysähdyksen ja u-käännöksen juuri maahan laskemani Lucan nähtyään. Veetu jäi ensin hämmentyneenä kauemmas haukkumaan, mutta suostui sitten tervehtimään pentua lähemmin. Nopea nuuskaisu, tuhahdus ja äkkiä lähimpään puskaan merkkaamaan. Yllätäen Luca ei ollut moksiskaan Veetun käytöksestä, vaan tallusti rohkeasti sen perässä, mikä hieman ahdisti Veetua saaden sen ärähtämään. Lucan ilme tuskin värähtikään: vähän liiankin rohkea poika. Pian koirat kuitenkin tottuivat toistensa läsnäoloon, Veetu hieman vastahakoisemmin. Luca asettui nopeasti taloksi tutkittuaan kaikki huoneet läpi. Veetu seurasi sen touhua etäämmältä luoden minuun hieman paheksuvia katseita. Sille oli kova pala luopua ainoan koiran asemastaan ja jakamattomasta huomiostani. Ilta loppui lyhyeen. Pitkästä päivästä väsyneinä kävimme yöpuulle heti seuraavan päivän matkatavarat pakattuani.
15.11. Maanantaina jatkoimme kohti Eestimaata ja uutta kotikaupunkiani Tartoa. Pääsimme matkustamaan myös Tartossa opiskelevan kaverini Lotan autokyydillä. Olimme valinneet hiljaisen aamupäivälaivan. "Salakuljetimme" Lucan kantohäkissä laivan hiljaiseen nurkkaan. Luca nukkui koko matkan ruokailu- ja pissataukoa lukuunottamatta. Autossa sijoitin sen korin etujalkatilaan, jossa Luca matkusti hienosti koko parituntisen matkan Tartoon. Tämä poika on syntynyt reissumieheksi. :) Lotan villakoiran Booriksen esimerkistä huolimatta Luca ei pissannut ulos, vaan heti asuntoon päästyämme ensimmäisen lattialle levittämäni sanomalehden päälle. Olin tyytyväinen. Pissat alkoivat heti ensimmäisestä päivästä alkaen osumaan oikeaan paikkaan, mutta kakkapaikka oli toistaiseksi hukassa.
Tiistaiaamuna heräsimme Lucan kanssa aamupalalle kello 7:00. Luca oli herättänyt minut vain kerran yön aikana. Lucan syötyä ruokansa leikimme vajaa tunnin, jonka jälkeen Luca nukahti pariksi tunniksi jätteän minulle aikaa puuhailla omiani. Herättyään Luca etsiytyi paperille yllättäen minut nostamalla jalkaa pissatessaan. Kävimme ensimmäisen kerran ulkoilemassa takapihalla. Muuten niin rohkea poika muuttui vapisevaksi raukaksi rappukäytävän puolella ja oli sylissäni kovasti huolestunut koko matkan ulko-ovelle. Ulkona sitä jännittivät eniten ohi ajavat autot. Takapihallakaan se ei uskaltautunut kauas jaloistani, mutta katseli kyllä varovaisen kiinnostuneena ympärilleen. Alkuillasta Lotan villakoira Booris tuli kyläilemään luonamme. Pojat tulivat hyvin toimeen, vaikka Booris oli kiinnostuneempi Lucan leluista kuin itse koirasta. ;) Tänään leikkasin myös Lucan kynnet: sain operaation suoritettua Lucan vastusteluista huolimatta. Illalla Luca sai tulla hetkeksi sänkyyni leikkimään ennenkuin asettui sen alle nukkumaan.
 |
| Luca lempipaikallaan nojatuolin edessä. |
 |
| Booris tuhoaa Lucan ankkaa. ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti