maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kevättä ilmassa (vihdoin!)

kevään ensimmäiset kukat rapun edessä

Nyt sen uskaltaa jo sanoa ääneen, kevät on täällä! Vielä reilu viikko sitten kadut olivat loskassa ja penkat lumen alla. Nyt viimeisetkin lumikasat ovat sulaneet, kadut on puhdistettu talven jäljiltä hiekasta ja pientareet alkavat pikkuhiljaa vihertää. Lämpötila on viikossa kohonnut liki kymmenen astetta, muutamasta lämpöasteesta noin kymmeneen (viime torstaina +17!!). Viime perjantaina korkkasimme terassikauden ja lounastimme tyttöjen kanssa ulkona raatihuoneentorilla.


viimeiset jäät Emajoessa pari viikkoa sitten

Keväisestä säästä olemme nauttineet porukalla myös pitkillä koiralenkeillä (Luca ei niinkään arvosta lumien katoamista ja lämmintä säätä) peltoaukeamilla kaupungin ulkopuolella. Eilen mukana hulinoimassa olivat 5kk labbis Ruusa ja saman ikäinen bc Zinna, rhode Unna, Luca ja Hipsu. Koirat hakivat pellolla baanaamisen jälkeen helpotusta kuumuuteen ja heittivät talviturkin jokeen. Lucakin kunnostautui keppien noudossa omintakeisella (roiskuvalla!) tyylillään vaikkei ihan uimamaisteri olekaan. ;) Parituntisen kävelyn päätteeksi allekirjoittaneen naama helotti punaisena nähtyään auringon, ja Luca pääsi pesulle jokiveden ja pöheikköjen jäljiltä. Uskomatonta että kohta minulla on kaksi pestävää! ;)

Luca, Ruusa ja Unna baanaa

Ruusa yritti kovasti mielistellä Lucaa leikkimään

juomassa, Ruusan ensikosketus luonnonveteen

kööri vedessä

Illalla jaksoimme vielä lähteä tokoilemaan A:n ja bordercollie Zinnan kanssa. Treenattiin onnistuneesti luoksetuloa (toimii treenien alussa energiatason nostattajana), kontaktia, kaukokäskyjä (istu-maahan) ja liikkeestä seisomaan jäämistä. Treenin loppuun kaivettiin A:n autosta tokoeste, jota Luca treenasi nyt ensimmäisen kerran (toki esteet agilitystä tuttuja). Luca rakastaa hyppäämistä, ja oppi nopeasti muutamalla toistolla jutun juonen. Nyt vaan rakentelemaan olohuoneseen estettä ja hiomaan liikettä valmiimmaksi.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei ja kiitos ihanasta blogista!

Olen hakemassa Tarttoon tänä vuonna ja olisi ihanaa jos voisit kertoa hieman koiran kanssa asumisesta Virossa. :) Millaisen vastaanoton koiranomistaja saa? Onko lemmikkiystävällisen asunnon löytäminen kovinkin vaikeaa?

Katjuska kirjoitti...

Heippa! Voi kiitos! Ihanaa ja motivoivaa kuulla että jaksatte lukea sepustuksiani. ;)Ja hienoa, että tänne on eksynyt Tartoon hakemista pohtivia! :)

Vastailin tuonne "Viikonloppu Vilnassa" tekstin alla pidemminkin opiskelusta Tartossa eräälle toiselle kyselijälle. Mutta tarkemmin koira-aiheesta:

Meitä on Tartossa tällä hetkellä 140 suomalaista eläinlääkisläistä, ja suurimmalla osalla meistä on täällä koira tai koiria mukana.

Aikaisemmin vvuokra-asunnon löytäminen koiranomistajana oli hiukan vaikeampaa, mutta vuosien mittaan olemme vakuuttaneet virolaiset asunnonvälittäjät. Nykyään myös koirallinen löytää kivan asunnon Tartosta. :) Usein auttaa kun mainitsee olevansa suomalainen ja koiran olevan pieni, kiltti ja kerrostalossa asumiseen tottunut, sekä lupaa korvata mahdolliset tuhot.

Oma ainejärjestömme Suolet ry:n voimin järjestämme viikoittaisia agility- ja tokotreenejä eri tasoisille harrastajille. Mätsäritkin järjestämme perinteisesti pari kertaa vuodessa. Treeni ja lenkki seuraa siis löytyy aina! :) Näyttelyreissuillakin olemme reissanneet kaveriporukalla pitkin Baltiaa.

Ulkoilun kannalta Tartto on koiraystävällinen kaupunki, keskustassa on paljon puistoalueita ja kaupungin laitamilla hyviä lenkkeilymaastoja. Miinuksena sanon rehellisyyden nimessä virolaisten koiranulkoiluttajien valitettavan yleisen tavan pitää koiriaan vapaana.

Mutta yleisesti ottaen, tervetuloa meidän koiraporukkaan ja tsemppiä hakemiseen! :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos paljon vastauksestasi ja tsemppauksesta! Hienoa kuulla ettei koiran omistaminen ole Tartossa ongelma. Nyt vain ilomielin hakupaperit menemään. :)